Kerhon säännöt

CLUB FINLANDIA DE TENERIFE – TENERIFEN SUOMI-KERHO

SÄÄNNÖT

1 LUKU. Yleisiä säännöksiä
1 § Nimi
Espanjan perustuslain 22 § nojalla on perustettu, liiketaloudellista etua tavoittelematon, oikeustoimikelpoinen yhdistys, nimeltään ”Club Finlandia de Tenerife - Tenerifen Suomi-kerho”. Yhdistykseen sovelletaan 22. maaliskuuta annettua lakia Ley Orgánica 1/2002 joka säätää yhdistymisvapautta ja 28. helmikuuta 2003 annettua lakia Ley 4/2003, de Asociaciones Canarias sekä muita lisämääräyksiä ja näitä sääntöjä.

2 § Tarkoitus
 Yhdistyksen tarkoituksena on:
a) Edistää Espanjan ja erityisesti Teneriffan tuntemusta.
b) Järjestää jäsenilleen erilaista toimintaa, kehittää suomalaisten ja espanjalaisten ja täällä asuvien muiden ulkomaalaisten välisiä ystävyyssuhteita.

3 § Toimintamuodot
Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys järjestää seuraavaa toimintaa: kokouksia, kulttuuritilaisuuksia, kielikursseja, retkiä ja matkoja, tansseja, kirjastotoimintaa, sekä liikuntaa, koulutusta, tiedotus- ja julkaisutoimintaa.

4 § Kotipaikka
Yhdistyksen kotipaikka on Puerto de la Cruz, osoite Calle Iriarte, 43.  Kotipaikan muutoksesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.

5 § Toiminta-alue ja toimikausi
Yhdistyksen toiminta-alueena on Teneriffan saari, jakautuen etelän ja pohjoisen alueeseen. Yhdistys on perustettu toimimaan toistaiseksi. Yhdistyksen purkamispäätös tehdään näissä säännöissä määrätyllä tavalla.

2 LUKU. Yhdistyksen hallinto

6 § Hallintoelimet

Yhdistyksen hallintoelimet ovat:
a) Yleiskokou
b) Johtokunta

YLEISKOKOUKSESTA:

7 § Yleiskokouksen kokoonpano
Yleiskokous on yhdistyksen korkein päättävä elin. Sen muodostavat kaikki yhdistyksen jäsenet. Yleiskokouksessa käytetään päätöksentekovaltaa enemmistöperiaatteen mukaan.
Varsinainen yleiskokous pidetään kaksi kertaa vuodessa: kevätkokous pidetään maaliskuussa ja syyskokous marrasjoulukuussa johtokunnan määräämänä päivänä.
Ylimääräinen yleiskokous on pidettävä, kun johtokunta niin päättää tai vähintään viisi prosenttia (5 %) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii.
Mikäli kokous kutsutaan koolle jäsenten pyynnöstä, on se pidettävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

8 § Kokouskutsu ja työjärjestys
Puheenjohtaja kutsuu yleiskokouksen koolle ilmoittaen kokouskutsussa johtokunnan laatiman työjärjestyksen. Kokouksen työjärjestykseen lisätään käsiteltäväksi asiat, jotka vähintään viisi prosenttia (5 %) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä vaatii.

9 § Laillisuus ja päätösvaltaisuus
Yleiskokoukset sekä varsinaiset että ylimääräiset kokoukset, ovat päätösvaltaisia, ensimmäisen kutsun mukaisessa kokouksessa, kun yksi kolmasosa (1/3) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä on läsnä tai edustettuina asiamiehen välityksellä; ja toisen kutsun mukaisessa kokouksessa aina, riippumatta osallistujien lukumäärästä.
Kokouskutsu on toimitettava vähintään viisitoista (15) päivää ennen ensimmäisen kutsun mukaista kokousta. Samassa kokouskutsussa voidaan ilmoittaa myös toisen kutsun päivämäärä. Toisen kutsun mukainen yleiskokous voidaan pitää aikaisintaan puolen tunnin (30 min) kuluttua ensimmäisen kutsun mukaisesta kokouksesta.

10 § Päätöksentekojärjestys
Yleiskokouksen päätöksissä noudatetaan läsnäolijoiden ja edustettujen jäsenten äänten enemmistöä. Äänten määräenemmistöä vaaditaan yhdistyksen purkautumista, sääntöjen muuttamista, yhdistyksen omaisuuden luovuttamista tai johtokunnan jäsenten korvauksia koskevissa asioissa. Äänten mennessä tasan, yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja on ilmoittanut kannattavansa.

11 § Yleiskokouksissa käsiteltävät asiat
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltävät asiat:
a) Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri.
b) Käsitellään ja hyväksytään johtokunnan esittämä vuosikertomus.
c) Esitetään tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto
d) Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta.
e) Päätetään liittymis- ja jäsenmaksuista.
f) Valitaan vaalilautakunta.
g) Muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsiteltävät asiat:
a) Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri.
b) Käsitellään ja vahvistetaan johtokunnan esittämä yleinen toimintasuunnitelma seuraavalle kalenterivuodelle.
c) Esitetään ja hyväksytään seuraavan tilivuoden tulo- ja menoarvio.
d) Valitaan ja nimitetään kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa.
e) Muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yleiskokoukselle voivat kuulua myös:
a) Päättää yhdistyksen omaisuuden kiinnittämisestä, vaihtamisesta tai luovuttamisesta.
b) Nimittää johtokunnan jäsenet, muut valtuutetut ja edustajat. 
c) Anoa yleisen edun julistusta.
d) Päättää yhdistysliiton perustamisesta tai liittymisestä jo olemassa olevaan liittoon.
e) Muuttaa yhdistyksen sääntöjä.
f) Päättää yhdistyksen purkautumisesta.
g) Nimittää selvitysmiehet.
h) Päättää johtokunnan jäsenille ja muille toimihenkilöille maksettavista korvauksista.
i) Hyväksyä uudet jäsenet.
j) Päättää rangaistusasioista.
k) Hyväksyä yhdistyksen sisäiset toimintasäännöt.
l) Muut tehtävät ottaen huomioon voimassa olevat lait ja määräykset.

12 § Päätösten vahvistaminen
Yleiskokouksissa valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri ja he yhdessä johtokunnassa vastaavissa tehtävissä toimivien henkilöiden kanssa vahvistavat allekirjoituksillaan kokouksissa päätetyt asiat.

JOHTOKUNNASTA:

13 § Määritelmä
Johtokunta on toimeenpaneva elin ja se edustaa yhdistystä. Johtokunta toimii noudattaen yleiskokouksen toimintaperiaatteita. Johtokunnan jäseninä voivat toimia vain kerhon jäsenet.

14 § Johtokunnan jäsenet
Johtokunnan jäsenten on oltava:
a) Täysi-ikäisiä.
b) Oikeustoimikelpoisia.
c) Esteettömiä voimassaolevien siviili- tai rikoslainsäädännön määräysten mukaisesti.

15 § Kokouskutsu, työjärjestys ja päätösvaltaisuus
Johtokunnan kokoukset pidetään puheenjohtajan kutsuttua kokouksen koolle seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa mainitaan kokouksen työjärjestys, paikka, päivämäärä ja aika.
Johtokunta kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa kesäkautta lukuun ottamatta ja aina kun puheenjohtaja niin päättää tai vähintään puolet johtokunnan jäsenistä sitä vaatii.
Johtokunta on päätösvaltainen kun vähintään yksi kolmasosa (1/3) jäsenistä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä tai edustettuina. Pääsäännön mukaan päätöksenteossa noudatetaan läsnäolijoiden ja edustettujen jäsenten äänten enemmistöä. Päätettäessä jäsenten erottamisesta tai jäseniin kohdistuvista sanktioista vaaditaan, läsnäolijoiden ja edustettujen äänten määräenemmistöä.
Varajäsen kutsutaan kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt. Varajäsenillä on läsnäolo-oikeus johtokunnan kokouksissa.

16 § Kokoonpano, toimikausi ja vapaat toimet
Johtokunnan muodostaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja sekä enintään kuusi (6) muuta jäsentä ja neljä (4) varajäsentä.
Pohjoisen toiminta-alueen jäsenet valitsevat keskuudestaan seitsemän (7) johtokunnan jäsentä ja kolme (3) varajäsentä. Etelän toiminta-alueen jäsenet valitsevat keskuudestaan kaksi (2) varsinaista jäsentä ja yhden (1) varajäsenen. Etelän toiminta-alueen johtokunnan jäsenet toimivat alueensa kokouksissa puheenjohtajana.
Johtokunnan jäsenyys on vapaaehtoinen. Toimikausi on kaksivuotinen. Jäsenet voivat tulla uudelleenvalituiksi. Yleiskokouksen nimittämän johtokunnan jäsenen on annettava suostumuksensa toimeen ennen nimitystä.
Ennen toimikauden loppua vapautuvat toimet täytetään tarvittaessa yleiskokouksen valitsemilla varajäsenillä.

17 § Johtokunnasta eroaminen ja erottaminen
Johtokunnan jäsenet voivat erota seuraavista syistä:
a) Vapaaehtoinen eroaminen.
b) Kuolemantapaus, sairaus tai muu syy, joka estää tehtävien hoidon.
c) Kerhon jäsenyyden menetys.
d) Oikeustoimikelpoisuuden menettäminen tai tehtävään esteellinen voimassaolevan siviili- tai rikoslainsäädösten mukaisesti.
e) Toimikauden loppuminen.
f) Johtokunnan jäsenet voidaan erottaa sääntöjen 37 §:n perusteella.

Johtokunnan on ilmoitettava yleiskokouksessa johtokunnan jäsenten eroamisesta. Yleiskokouksen on vahvistettava f)-kohdan perusteella tehdyt erottamispäätökset.

18 § Johtokunnan tehtävät
Johtokunnan valtuudet ulottuvat yleisesti ottaen yhdistyksen kokonaisvaltaiseen toimintaan ja sen tarkoitukseen liittyviin tehtäviin, ellei näissä säännöissä määrätä vaadittavan yleiskokouksen hyväksyntää.
Erityisesti johtokunnan tehtäviin kuuluu:
a) Vaalia sääntöjen noudattamista ja toimeenpanna yleiskokouksen päätökset.
b) Laatia vuosikertomukset, tilinpäätökset, inventaarit, taseet sekä tulo- ja menoarviot.
c) Laatia ehdotus sisäisistä toimintasäännöistä.
d) Päättää toiminnan järjestämisestä.
e) Pitää päivitettyä jäsenluetteloa, huolehtia kokousten pöytäkirjoista, sekä tilikirjoista ja inventaariluettelosta.
f) Periä jäsenmaksut ja hoitaa yhdistyksen omaisuutta.
g) Käsitellä jäsenten erottamista tai sanktioiden asettamista koskevat asiat ja tehdä niitä koskevia väliaikaisia päätöksiä, kunnes yleiskokouksessa suoritetaan lopullinen päätöksenteko.
h) Muut tehtävät ottaen huomioon voimassaolevat lait ja  määräykset.

19 § Puheenjohtajan tehtävät
Puheenjohtajalla on seuraavat valtuudet:
a) Puheenjohtaja on yhdistyksen laillinen edustaja.
b) Kutsua koolle ja johtaa puhetta johtokunnan kokouksissa ja yleiskokouksissa, jos yleiskokous niin päättää, noudattaen näiden sääntöjen määräyksiä.
c) Huolehtia yhdistyksen tarkoituksen toteutumisesta.
d) Hyväksyä allekirjoituksellaan kokousten pöytäkirjat, todistukset ja muut yhdistyksen asiakirjat.
e) Kaikki muut mahdolliset yhdistyksen perustamiskirjassa määrätyt tehtävät.

20 § Varapuheenjohtajan tehtävät
Varapuheenjohtajan tehtäviin kuuluu toimia puheenjohtajan sijaisena tämän poissa ollessa tai sairastuessa tai puheenjohtajan erotessa toimestaan, omaksuen puheenjohtajan tehtävät väliaikaisesti.

21 § Sihteerin tehtävät
Sihteerille kuuluu:
a) Laatia ja vahvistaa allekirjoituksellaan johtokunnan kokousten ja yleiskokousten pöytäkirjat.
b) Pitää yhdistyksen jäsenluetteloa merkiten liittymispäivät ja eroamiset.
c) Vastaanottaa ja käsitellä uudet jäsenanomukset.
d) Pitää kirjaa yhdistyksen omaisuudesta.
e) Pitää huolta yhdistyksen asiakirjoista ja arkistosta.
f) Laatia todistuksia.

22 § Rahastonhoitajan tehtävät
a) Huolehtia yhdistyksen varoista. Rahastonhoitajan hallussa saa olla käteisvaroja korkeintaan 150 euroa. Ylimenevä määrä on talletettava pankkiin yhdistyksen tilille.
b) Laatia yhdistyksen tulo- ja menoarviot, taseet ja inventaarit yhdessä puheenjohtajan kanssa.
c) Allekirjoittaa kuitit, veloittaa jäsenmaksut ja suorittaa kaikki maksut ja veloitukset.
d) Rahastonhoitajan tulee viipymättä ilmoittaa johtokunnalle, mikäli saatavien perimisessä, laskujen maksamisessa tai muissa yhdistyksen varojen hoidossa havaitsee laiminlyöntejä tai epäselvyyksiä.
e) Hoitaa kirjanpito ja huolehtia tilikirjoista.

23 § Johtokunnan jäsenten tehtävät
Johtokunnan jäsenten velvollisuuksiin kuuluu:
a) Suorittaa johtokunnalle uskotut valvontatehtävät.
b) Esittää johtokunnan kokoukselle käsiteltäväksi jäsenten esittämiä tai omia aloitteitaan.
c) Valvoa kokouksissa tehtyjen päätösten noudattamista.
d) Ja muut johtokunnan määräämät tehtävät.

VAALITAPA JA EPÄLUOTTAMUSLAUSE

24 § Johtokunnan vaalit
Johtokunnan jäsenet valitaan yhdistyksen jäsenten keskuudesta vapaasti valiten, suoralla ja salaisella äänestyksellä.Vaalit on toimitettava seuraavissa tapauksissa:
a) Ennen toimikauden päättymistä.
b) Yleiskokouksen hyväksyttyä epäluottamuslause-esityksen.
c) Johtokunnan jäsenten enemmistön erottua.

25 § Vaalilautakunta ja vaalikalenteri
Johtokunnan toimikauden päätyttyä tai epäluottamuslause-ehdotuksen tultua hyväksytyksi on perustettava vaalilautakunta, joka muodostuu vapaaehtoisesti tehtävään sitoutuvista jäsenistä.
Vaalilautakunnan jäsenet eivät voi asettua vaaliehdokkaiksi. Ellei vaalilautakuntaan löydy vapaaehtoisia, se muodostetaan yhdistyksen vanhimmista ja nuorimmista jäsenistä.
Vaalilautakunnan tehtäviin kuuluu:
a) Toimittaa vaalit ja ratkaista vaalitoimenpiteitä koskevat asiat.
b) Hyväksyä lopullinen äänestäjäluettelo.
c) Selvittää vaaleja koskevat moitteet.

26 § Vaalikalenteri
Vaalit on toimitettava enintään kolmenkymmenen (30) arkipäivän kuluttua vaalikutsusta; viiden (5) ensimmäisen päivän aikana esitetään yhdistyksen äänioikeutettujen äänestäjäluettelo. Äänestäjäluetteloa koskevat valitukset on esitettävä ja ratkaistava kolmen (3) seuraavan päivän aikana.
Ehdokaslistat esitetään seuraavan kahdentoista (12) päivän aikana ja ehdokkaiden pätevyys ja lopullinen ehdokaslista hyväksytään viiden (5) seuraavan päivän kuluessa.
Ellei ole vapaaehtoisia ehdokkaita suoritetaan uudet vaalit enintään viidentoista (15) päivän kuluttua viimeisestä ehdokaslistojen esittämispäivästä.

27 § Epäluottamuslause
Johtokuntaa koskeva epäluottamuslause-ehdotus on käsiteltävä yleiskokouksessa, kun vähintään yksi kolmasosa (1/3) yhdistyksen jäsenistä sitä vaatii, esittäen perustellun pyynnön kirjallisesti.
Epäluottamuslause-ehdotus hyväksytään, jos sitä kannattaa yli puolet läsnä olevien tai edustettujen jäsenten ylimääräisessä yleiskokouksessa annetuista äänistä. Epäluottamuslause-ehdotuksen tultua hyväksytyksi erotettu johtokunta jatkaa tehtävissään, kunnes uusi johtokunta on vaalien jälkeen nimitetty. 

3. LUKU. Jäsenet. Jäseneksi liittyminen ja jäsenyyden menettäminen.

28 § Jäsenet
Yhdistyksen jäseniä voivat olla:
1. Oikeustoimikelpoiset luonnolliset henkilöt, jotka eivät ole laillisesti estyneet käyttämään yhdistymisoikeuttaan.
2. Oikeushenkilöt.
3. Täysi-ikäiset henkilöt, jotka ovat kiinnostuneet yhdistyksen tarkoitusperistä ja asuvat Teneriffalla pysyvästi tai tilapäisesti.

29 § Jäseneksi liittyminen
Jäsenyys myönnetään väliaikaisesti jäseneksi aikovan ilmoitettua kirjallisesti johtokunnalle tahdostaan ottaa osaa yhdistyksen toimintaan sen tarkoitusperien saavuttamiseksi.
Johtokunnan puheenjohtaja tai sihteeri antaa kirjallisen ilmoituksen jäsenanomuksen vastaanotosta ja ottaa jäsenanomukset käsiteltäväksi seuraavan ylimääräisen yleiskokouksen työjärjestykseen.
Yleiskokous päättää uusien jäsenten hyväksymisestä.

30 § Jäsentyypit
1. Perustajajäsenet: ne, jotka allekirjoittivat yhdistyksen perustamiskirjan.
2. Varsinaiset jäsenet: ne, jotka ovat liittyneet jäseniksi perustamiskirjan allekirjoittamispäivän jälkeen ja on hyväksytty yhdistyksen jäseneksi näiden sääntöjen perusteella.
3. Kunniajäsenet: ne, jotka yleiskokouksen päätöksellä ovat ansainneet tämän nimityksen.

31 § Perustajajäsenten ja varsinaisten jäsenten oikeudet
Yhdistyksen perustaneilla jäsenillä ja varsinaisilla jäsenillä on seuraavat oikeudet:
a) Ottaa osaa yhdistyksen toimintaan ja kuulua sen hallintoelimiin, käyttää äänioikeuttaan ja olla läsnä yleiskokouksissa.
b) Saada tietoa yhdistyksen hallinnon kokoonpanosta ja jäsenten henkilöllisyydestä sekä taloudellisesta tilanteesta ja toiminnasta.
c) Tulla kuulluksi ennen häneen kohdistuvia rangaistustoimenpiteitä koskevan päätöksen tekemistä ja saada tietoa toimenpiteisiin johtaneista syistä. Sanktiota koskevan päätöksen on oltava perusteltu.
d) Nostaa moitekanne jos katsoo, että yhdistyksen tai johtokunnan päätös on lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen.

32 § Perustajajäsenten ja varsinaisten jäsenten velvollisuudet
a) Tukea yhdistyksen tarkoitusperiä ja toimia yhteistyössä tarkoituksen saavuttamiseksi.
b) Suorittaa jäsenmaksut ja muut ylimääräiset, yleiskokouksen hyväksymät maksut.
c) Noudattaa yhdistyksen perustamiskirjassa määrättyjä velvollisuuksia.
d) Noudattaa ja toimeenpanna yhdistyksen hallinto- ja edustuselinten tekemiä päätöksiä.

33 § Kunniajäsenet
Kunniajäsenillä on oikeus ottaa osaa yhdistyksen toimintaan ja osallistua yleiskokouksiin, tulla kuulluksi ja käyttää äänioikeuttaan äänestyksissä. Kunniajäsenet ovat vapaat jäsenmaksuista.

34 § Jäsenyyden menettäminen
Jäsenyyden voi menettää:
a) Omasta tahdosta, ilmoittamalla erosta kirjallisesti johtokunnalle.
b) Sääntöjen neljännen luvun perusteella.

4. LUKU. Rangaistussäännökset: rikkomukset, rangaistukset, menetelmä ja vanheneminen

35 § Yleiset säännöt
Sanktioiden asettamisessa on noudatettava seuraavia kriteerejä:
– Suhteellisuus rikkomuksen laatuun nähden
– Samasta teosta ei voi rangaista kahteen kertaan
– Taannehtivasti sovelletaan vain myönteiset seuraamukset
– Rangaistusta ei voi asettaa ellei rikkomusta ole määritelty ennen rikkomusteon ajankohtaa. Rikkomukseen syyllistyneelle on annettava tietoa kaikista asian käsittelyssä tapahtuvista toimenpiteistä, jotta asianosainen voi esittää perustelunsa tai puolustuksensa.

36 § Rikkomukset
Rikkomukset voivat olla vakavia ja lieviä.
a) Vakavat rikkomukset:
1. Jäsenmaksun maksamatta jättäminen ilman perusteltua syytä.
2. Toiminta joka tuottaa haittaa tai estää yhdistyksen tarkoituksen saavuttamisen.
3. Yhdistyksen hallintoelinten tekemien päätösten laiminlyönti.
4. Uskottujen tehtävien tai velvollisuuksien laiminlyönti.
5. Mielenosoitukselliset, rajut tai loukkaavat teot, jotka estävät yleiskokouksen tai johtokunnan kokouksen pidon.
6. Yhdistyksen kuvaa loukkaavat julkiset lausunnot.
7. Toimia luvatta yhdistyksen tai sen hallituksen jäsenen nimissä tai omaksua heidän tehtäviään.
8. Kolmen, jo rangaistun lievän rikkomuksen teko.

b) Lievät rikkomukset:
1. Teot tai käytös, joka estää tai vahingoittaa yhdistyksen toimintaa.

37 § Johtokunnan jäsenten rikkomukset
a) Vakavat rikkomukset:
1. Jättää toistuvasti kokoukset laillisesti koollekutsumatta.
2. Yhdistyksen varojen väärinkäyttö.
3. Vallan väärinkäyttö ja toimivallan ylittäminen.
4. Toimettomuus ja vakava sääntöjen mukaisten tai yleiskokouksen määräämien tehtävien laiminlyönti.
5. Olla luovuttamatta yhdistyksen jäsenille heidän pyytämiä yhdistyksen asiakirjoja (säännöt, kokousten pöytäkirjat, sisäiset toimintasäännöt, kirjanpito, jne.)
6. Kolmen lievän rikkomuksen teko.

b) Lievät rikkomukset:
1. Toimettomuus ja muiden kuin edellisen kohdan numero 4 tehtävien laiminlyönti.
2. Jättää kokoukset laillisesti koollekutsumatta.
3. Yhdistyksen toiminnan vastainen käytös ja teot.

38 § Rangaistukset
Rangaistus on asetettava suhteessa rikkeeseen.
Yhdistyksen jäseniä koskevat rangaistukset:
- § 36 mainitut lievät rikkomukset rangaistaan väliaikaisella, 1-6 kuukauden, jäsenyyden menetyksellä tai antamalla varoitus.
- Sanktio vakavista rikkomuksista on jäsenyyden täydellinen tai väliaikainen menetys (6 kk-1 vuosi).
- § 36 a.1. mainittu vakava rikkomus rangaistaan jäsenyyden menetyksellä.

Johtokunnan jäseniä koskevat rangaistukset:
- § 37 mainitut lievät rikkomukset rangaistaan väliaikaisella, 1-6 kuukauden, johtokunnan jäsenyyden menetyksellä tai antamalla varoitus.
- Vakavat johtokunnan jäsenen rikkomukset rangaistaan johtokunnan jäsenyyden menetyksellä.

39 § Rangaistuksen toimeenpano
Edellisessä pykälässä mainittujen sanktioiden asettaminen vaatii rangaistusmenettelyn toimeenpanoa. Näiden sääntöjen §:n 31 mukaisesti asianomaisella jäsenellä on oikeus tulla kuulluksi ennen sanktiota koskevan päätöksen tekemistä ja saada tietoa toimenpiteisiin johtaneista syistä.
Sanktioasioiden käsittely kuuluu johtokunnalle, joka valitsee keskuudestaan rangaistusasioita käsittelevät henkilöt. Johtokunnan tekemä rangaistuspäätös on väliaikainen.
Asianomainen jäsen voi tehdä valituksen päätöksestä yleiskokoukselle. Valitus on tehtävä 15 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Ellei valitusta esitetä päätös astuu voimaan. 
Johtokunta voi erottaa jäsenen väliaikaisesti vapauttaen hänet oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan kunnes yleiskokous tekee päätöksen asiasta.
Yleiskokous tekee sanktioasioita koskevat päätökset.

40 § Vanheneminen

Vakavat rikkomukset vanhenevat kolmen vuoden ja lievät rikkomukset yhden vuoden kuluttua rikkomuksen tekopäivää seuraavasta päivästä lukien.
Vakavista rikkomuksista asetetut rangaistukset vanhenevat kolmen vuoden kuluttua ja lievistä rikkomuksista asetetut rangaistukset vanhenevat yhden vuoden kuluttua rangaistuspäätöstä seuraavasta päivästä lukien.

5. LUKU. Kirjanpito ja asiakirjat

41 § Kirjanpito ja asiakirjat
Yhdistyksellä on oltava jäsenluettelo. Yhdistyksen on pidettävä kirjanpito siten, että siitä käy ilmi yhdistyksen omaisuus, tulos ja taloudellinen tilanne.
Yhdistyksen on pidettävä pöytäkirjaa yleiskokouksista ja johtokunnan kokouksista, jonka tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:
a. kokouksen laillinen koollekutsuminen ja päätösvaltaisuus
b. yhteenveto käsitellyistä asioista
c. jäsenten puheenvuorot, jotka pyydetään merkitsemään pöytäkirjaan
d. päätetyt asiat
e. äänestysten tulokset

42 § Oikeus asiakirjatietoihin
Kaikilla jäsenillä on oikeus tutustua johtokunnan hallussa oleviin yhdistyksen asiakirjoihin.
Jäsenillä on oikeus saada tietoa yksittäisistä asiakirjoista, pyyntö ei voi kohdistua yleisesti tiettyyn aiheeseen tai aineistoon, noudattaen 26. marraskuuta annetun lain, joka säätää julkishallinnon toimintaa, Ley 30/92, de régimen jurídico de las administraciones públicas y del procedimiento administrativo común, §:n 37 kohtaa 7.
Anottu asiakirja on nähtävissä viimeistään kymmenen päivän kuluttua puheenjohtajalle jätetystä pyynnöstä.

6. LUKU. Talouden hallinto

43 § Tilikausi
Tilikausi kestää vuoden ja se päättyy 31. joulukuuta. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja johtokunnan laatima vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa johtokunnalle kirjallinen lausuntonsa viimeistään viikkoa ennen kevätkokousta.

44 § Varat
Yhdistyksen omaisuus muodostuu seuraavista:
a) Jäseniltä perittävistä säännöllisistä tai ylimääräisistä maksuista.
b) Apurahoista, vapaaehtoisista lahjoituksista ja saaduista perinnöistä.
c) Irtaimesta ja kiinteästä omaisuudesta.
d) Mistä tahansa muista laillisesti hankituista varoista.

45 § Yhdistyksen vastuu
1. Yhdistys vastaa velvollisuuksistaan kaikella olemassa olevalla ja tulevaisuudessa saamallaan omaisuudellaan.
2. Jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen veloista.

7. LUKU. Sääntöjen muutos ja sisäiset toimintasäännöt

46 § Sääntöjen muutos
Yhdistyksen sääntöjä voidaan muuttaa kun siitä katsotaan olevan hyötyä yhdistykselle. Sääntömuutos on tehtävä tätä asiaa varten kutsutun yleiskokouksen päätöksellä.
Sääntöjen muutokseen vaaditaan läsnä olevien ja edustettujen jäsenten äänten määräenemmistöä.

47 § Sisäiset toimintasäännöt
Yleiskokous hyväksyy sisäiset toimintasäännöt yksinkertaisella läsnä olevien ja edustettujen jäsenten äänten enemmistöllä.

8. LUKU. Yhdistyksen toiminnan lopettaminen

48 § Perusteet
Yhdistyksen toiminta voidaan lopettaa seuraavista syistä:
a) Oikeuden päätöksellä.
b) Ylimääräisen yleiskokouksen päätöksestä.
c) Siviililain 39 §:ssä määriteltyjen syiden perusteella.

49 § Selvitysmiehet
Jos yhdistys lopettaa toimintansa, ylimääräinen yleiskokous valitsee loppuselvitystä tekemään erillisen toimikunnan.
Selvitysmiehille kuuluu:
a) Valvoa yhdistyksen omaisuutta.
b) Saattaa loppuun keskeneräiset asiat ja toimeenpanna ne tehtävät, joita lopettaminen vaatii.
c) Periä yhdistyksen saatavat.
d) Selvittää omaisuus ja maksaa velat.
e) Mahdollinen yhdistyksen pääoman jäännös on käytettävä johonkin yhdistyksen tarkoitusperiin liittyvään toimintaan Teneriffalla tai johonkin hyväntekeväisyystarkoitukseen.
f) Tehdä yhdistysrekisteriin purkamisilmoitus.

LOPPULAUSEKE
Nämä säännöt on hyväksytty 2. huhtikuuta 2004. Sääntöjen sisällön vahvistavat seuraavat henkilöt allekirjoittaen nimensä jokaisen sivun reunaan.

PUHEENJOHTAJA                                   SIHTEERI